Lepät

Suomen luonnonvaraiset lepät

Tuulipölytteiset lepät kukkivat varhain keväällä ja ne tunnistaa helpoiten ruskeista ja kovista “kävyistä”, jotka muodostuvat puun siemennorkoista. Meillä Suomessa kasvavat luonnonvaraisena vain harmaaleppä (Alnus incana) ja tervaleppä (Alnus glutinosa). 

Harmaaleppä on yleinen lähes koko Suomessa aina tunturien metsärajalle asti. Sillä on suippokärkiset, himmeän vihreät lehdet, jotka ovat alta harmaammat. Puu menestyy parhaiten rehevillä mailla, mutta sen voi löytää monenlaisilta kasvupaikoilta. Se on nopeakasvuisin luonnonvarainen puumme aina 35 ikävuoteen asti. Puu elää keskimäärin 50 vuotta, mutta kasvattaa runsaasti juuri- ja tyvivesoja.  

Tervaleppä on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa aina Kokkolan korkeudelle asti. Puu viihtyy rannoilla ja kosteikkoalueilla, mutta viihtyy myös tavallisessa puutarhamaassa. Tervalepän tunnistaa kiiltävistä tummanvihreistä lehdistä. Lisäksi sen kävyissä on selvä perä, kun taas harmaalepän kävyt ovat perättömiä. 

Lepät puutarhoissa

Voimakaskasvuisille lepille löytyy puutarhoista useita käyttötarkoituksia.

• Sekä harmaa- että tervaleppä ovat hyviä tuulensuojakasveja. Harmaaleppä sopii myös loistavasti tontin reunamille.
• Kummastakin puusta voi helposti muotoilla pensasaidan. Lepät leikataan helmi–maaliskuussa. Ne sietävät hyvin leikkausta, mutta eivät yleensä tarvitse hoitoleikkausta.  
• Tervaleppä sopii hyvin pihapiirin yksittäispuuksi. Iäkäs tervaleppä onkin loistava puutarhan katseenvangitsija sen näyttävän oksistonsa ansiosta. 
• Tervaleppää voi kokeilla myös katupuuna. Sen runko kestää paremmin vaurioita kuin vaikkapa koivun.
• Lepät ovat lisäksi loistava valinta metsäpuutarhan puiksi, koska ne kuuluvat ns. typensitojakasveihin. Lepät pudottavat syksyisin lehtensä vihreinä ja niiden typpipitoiset lehdet lannoittavat maata parantaen samalla maaperää.